logo_trailerventures1

Ensimmäinen kisareissu 2018 – Albacete, Espanja

Ensimmäinen työreissu Lehtiranta Racinging riveissä Espanjan Albaceten radalle alkoi yllätyksettömästi. Aamulla kello herätti ajallaan 02:55, siitä nopeasti vaatteet niskaan ja murot lattialle. Laukut oli onneksi jo pakattu valmiiksi illalla niin ei unohtunut kuin muutama tavara. Passi ja matkalippu oli onneksi jo takin taskussa, joten kun sen sai päälle niin matka pystyi alkamaan mukavasti.

Juna-asemalle päästiin hyvissä ajoin 03:30, viisitoista minuuttia ennen junan aikataulun mukaista 03:45 lähtöaikaa. Ja juna lähti lähes ajallaan kello 04:48, kun VR:n näppärät huoltomekaanikot saivat irroitettua junan viimeisen vaunun. Tässä vaiheessa kello näytti saapumisajaksi Tikkurilan asemalle 06:24.

Tikkurilan asemalle päästyä juoksin alikulkutunnelin kautta raiteelle numero 4 ja lähestyin odottavaa junaa edestäpäin, kuljettajan mukavasti hymyillen minun juoksulle tavaroiden kanssa. Ja ehdin kuin ehdinkin painamaan 06:26 lähtevän lähijuna I:n ensimmäisen vaunun sivussa olevaa vihreää nappia, joka sijaitsee aivan kuljettajan takana. Vihreä nappi sammui ja juna lähti liikkeelle. Jäin hieman hölmistyneenä katsomaan horisonttiin katoavan junan perää, oliko se nappi joku ihmeen lähtölaukaisin?

Seuraava juna saapui 06:35 ja siinä olevan vaunun sivussa oleva samainen nappi onneksi avasi ovet liikkeelle lähdön sijaan. Olisi ollut hieman nolo lähettää juna matkaan kymmenien matkustajien edestä. Lähijuna saapui Helsingin lentoasemalle 06:44 ja siitä reipasta kävelyä Suomen pisimmät liukuportaat ylös. Kilometrin kävely terminaali T1:seen. Onnekseni minulla oli vain käsimatkatavarat ja check-in jo tehtynä kotoa. Turvatarkastuksesta läpi ja lähtöportille. Portilla jo kuuluteltiinkin viimeisiä matkustajia koneeseen.

Hienosti ehdin siis ensimmäiseen koneeseen. Hieman sai huokaista jo. Matkalla Alicanten kentälle minulla oli yksi vaihto Oslon lentokentällä ja siellä vaihtoaikaa oli 35 minuuttia. Kun hengitys oli hieman tasaantunut ja kone lähti liikkeelle kaikki näytti hyvältä. Paitsi, että kapteeni lähti ajelemaan kenttää ympäri ja luulin jo hänen suuntaavan moottoritielle. Menimme kuitenkin pitkään jonoon, jossa lentokoneet käsitellään jäätymisenestoaineella. Nousukiidon aloitimme noin 20 minuuttia myöhässä. Varttihan riittänee hienosti Oslon kokoisen kaupungin kentällä?

Kone laskeutui Oslon lentokentälle 08:32 paikallista aikaa ja Elias ripeänä poikana otti taas jalat alle ja lähti etsimään lähtöporttia. Se onneksi oli lähes toisessa päässä koko terminaalia, joten hyötyliikunta ja aamulenkki kuniaan! Lentokoneen boarding oli sitä myöten valmis, että kun minä ehdin lähtöportille kolmea ihmistä lukuunottamatta kaikki matkustajat olivat jo siirtyneet koneeseen.

Legendaarista sanon minä! Harmi kun aikataulu oli hieman kireähkö niin tilanne kuvat ja video jäivät suorituksesta ottamatta. Nyt kuitenkin Alicanten lentokentällä jo odottamassa muuta tiimin väkeä saapuvaksi.

Muu väki saapui neljä tuntia minun saapumisen jälkeen, unta en saanut kotoa lähdön jälkeen. En junassa, en lentokoneessa enkä kentällä. Onneksi ajot alkavat vasta huomenna, joten tänään vain pyörän tsekkaus ja valmiiksi aamun treenejä varten.

Pääsimme Albaceten moottoriradalle noin kello 21:00 paikallista aikaa. Aiemmin saapuneet olivat jo saaneet varikon kutakuinkin kasaan ja pääsimme pyörän kimppuun puoli kymmenen maissa. Pari tsekkausta ja pyörä olikin valmis heti 04:30. Yöunille jäi siis perinteinen motorsport määrä, eli kolme ja puolituntia.

Torstain ja perjantain treenit menivät osaltamme hyvin. Saimme alustan säädöt ja muut pyörän säädöt haettua kohdalleen ja kierrosajat näyttivät hyvää. Olimme selkeästi leikissä mukana. Pre-Moto3 sarja, jossa ajamme on tehorajoitettu sarja. Eli kaikissa pyörissä saa olla maksimissaan 37 hevosvoimaa, pyörän minimipaino on 85 kiloa ja kuljettajan kanssa minimipaino on 135 kiloa. Odottelimme torstain ja perjantain tukihenkilöiden saapumista, jotta pyörien ohjelmointi saataisiin hoidettua. Mutta sattumusten kautta tehoja päästiin säätämään vasta perjantai iltana. Oli ilo tuottaa muille kanssa ihmisille moottoriurheilun suloääniä vielä 22:30 kun säädimme tehoja tehonmittauspenkissä. Mutta lopulta tehot saatiin oikeaksi ja tehokäyrä mieleiseksi. Sitten vain pieni pyörän huolto ja heti 02:30 päästiin nukkumaan.

Lauantaiaamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena. Aamupäivällä oli vuorossa ensimmäiset aika-ajot ja päästäisiin viimein mittamaan todellinen vauhti muihin verrattuna. Pyörän säädöt olivat kohdallaan. Alusta oli kuskille mieleinen, keula ja takapää toimivat kuten kuuluikin, tehoa oli juuri oikea määrä 36,7 hevosvoimaa. Aika-ajon ensimmäiset 3 kierrosta Niko lämmitteli itseään ja pyörää ja sitten oli aika lähteä ensimmäiselle nopealle kierrokselle, mutta se päättyikin varikolle. Niko tuli kertomaan, että kone ei käy kunnolla yläkierroksilla. Nopea tarkistus, että ulkoisesti kaikki on kunnossa ja että koneessa on öljyä ja sitten vain uudelleen radalle kokeilemaan. Niko kuitenkin saapui varikolle myös seuraavalta kierrokselta ja aika-ajo keskeytyi koneongelmiin. Tämä oli harmittavaa, koska treeniaikojen perusteella olisimme olleet hyvinkin kymmenen parhaan joukossa. Mutta onneksi parin tunnin päästä on toinen aika-ajo. Nyt vain nopeasti etsimään miksi pyörä ei pelaa.

Ja vikaa etsittiin. Ja etsittiin… viimein vika löytyi lohjenneesta venttiilin ohjurista, josta oli murtunut pieni palanen joka oli tipahtanut männän päälle. Toinen aika-ajo jäi myös ongelmista johtuen väliin ja se harmitti tiimiä. Luvassa oli lähtöruutu viimeisestä rivistä. Ja sieltä nouseminen tulisi olemaan haasteellista, koska kuten edellä kerroin kaikissa pyörissä on sama määrä tehoa ja paino on kutakuinkin kaikilla sama.

Päädyimme vaihtamaan pyörään varamoottorin. Aika oli tiukalla ennen illan ensimmäistä kisaa. Molemmat aika-ajot menivät siis osaltamme ohi, mutta kilpailuun päätimme ehtiä ja  laskimme, että ehdimme moottori vaihdon tehdä. Nopeasti pyörä osiksi, vanha moottori irti ja uutta sovittamaan. Kaikki alkoi jo näyttämään hyvältä ja aikaa oli vielä starttiin puoli tuntia kun ilmeni ongelmia uuden moottorin kytkimen säädön kanssa. Silloin alkoi myös satamaan ja nopeasti sade yltyi ja oli ilmeistä, että lähtö viivästyisi. Aikaa oli enää joitain minuutteja ennenkuin pyörä pitäisi lähteä siirtämään lähtöruutuun ja me olimme löytäneet vian kytkimessä ja kasasimme sitä kovaa vauhtia. Juuri kun pyörä alkoi olla valmis tuli ilmoitus, että kovan sateen takia kilpailu on peruttu ja siirretty huomiselle. Ettäkö mitä että..? Avaimet tippuivat sillä hetkellä käsistä ja lounas/illallinen/kahvitauko/tauko pukkasi päälle. Olihan torstai aamusta asti kaikki siirtyminen tehty ripeästi kävellen tai juosten ja moottoriongelmista johtuen lauantai oli ollut yhtä hullunmyllyä.

Pidimme luovan tunnin tauon ja aloimme tarkistamaan pyörää valmiiksi sunnuntaiksi. Päivä päättyi tänään normaalia aiemmin kello 01:30 ja siit oli mukava lähteä kylmän suihkun kautta kohti omaa kaksikerroksista sviittiäni ja pitkää yön lepoa.

Sunnuntai aamu valkeni puolipilvisenä ja kylmänä. 15 minuuttia ennen radalle lähtöä, rata oli vielä osittain märkä ja radan lämpötila näytti paikoittain alle +1 astetta. Kymmenen minuutin warm-up meni hyvin ja sieltä siirryimme tehopenkkiin tarkistamaan vaihdetun koneen tehot ja säätämään se kohdalleen. Pääsimme sieltä 45minuuttia ennen ensimmäistä kisastarttia. Nopeasti uudet renkaat alle ja kaikki valmiiksi.

Ensimmäinen kisastartti meni hyvin, ainoastaan lievä kytkinongelma oli harmina ja Nikolla oli ongelmia saada pyörä kakkos vaihteelle hitaissa kurveissa ja tämä toi vaikeuksia pysyä muiden mukana. Mutta hienon nousun ja lauantain koneremontin jälkeen sija 11. oli kuitenkin lähes voitto. Lounaan jälkeen saimme pyörän pois park-fermee alueelta ja nopeasti kytkimen kimppuun. Kytkimessä ei mitään varsinaista vikaa ollut, vaan säädimme sen vain kohdalleen ja pyörä oli valmis toiseen kilpailustarttiin.

Toisen kilpailustartin ensimmäisessä mutkassa oli hässäkkä, jossa Niko välttyi osumilta vain vaivoin. Tästä johtuen Niko jäi kauas taakse. Ensimmäisillä 4-5 kierroksella aiheutti pari hieman kevyempää, mutta hitaampaa kuljettajaa harmia ja joka kierroksella Niko ohitti heidät mutkaisella osuudella ja suorilla he taas tulivat edelle. Ero eteenpäin kasvoi aina vain. Olimme jo varikkomuurilla sitä mieltä, että pyörä ei toimi ja että se on otettava Suomeen mukaan, jotta säädöt saadaan kohdalleen. Mutta silloin Niko pääsi eroon noista kahdesta pyörästä ja aloitti tiukan takaa-ajon. Kierrosajat paranivat hetkessä jopa kaksi sekuntia ja lähestyimme omaa ennätysvauhtia vaikka pyörässä oli arviolta 4-5 hevosvoimaa vähemmän kun treenipäivinä. Huikean 9 kierroksen ajon jälkeen maalissa sija 10. tunti kuin voitolta! Oli hieno päätös viikonlopulle.

 

Alkoi varikon purku ja autojen pakkaus. Se meni sujuvasti ja pääsimme lähtemään kohti Alicanten lentokenttää ja koto Suomea. Kotona olisimme maanantaina kello 10. Tästä on hyvä jatkaa toukokuussa Barcelonassa!

Lisää Niko Lehtirannasta ja Lehtiranta racingistä löydät internetistä ja sosiaalisesta mediasta.

WWW – http://www.nikolehtiranta.com/

Facebook – https://www.facebook.com/lehtirantaracing/

Instagram – https://www.instagram.com/lehtirantaracing/

Kirjoita kommentti